Seminaarilähettiläs

Kolumnini, joka julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 14.6.2017

Kuinkahan monessa seminaarissa on tänään istunut kuntien ja valtion väkeä veromerkkejä nuoleskelemassa? Voin vastata hyvin monessa. Luulisi pitkälle opiskelleita ja asioita tutkineita luennoitsijoita jo kyllästyttävän samojen hymynaamojen katselu. Vastaanottajiin tieto tarttuu yhtä hyvin kuin kala koukuttomaan Rapalan uistimeen. Päätöksen teossa näitä oppeja ei tuhlata. Kansalaiset saavat kyllä tiedon, että huippua on ollut tarjolla. Siitä pitää huolen jatkuvassa kameratilassa oleva älypuhelin. Se onkin toinen älyllinen luennoitsijoiden jälkeen. Osalle kuulijoista kaverit ovat luoneet oikein täysaikaisen palkallisen luottamustehtävän, että pääsee kunnolla edustamaan. Luennoitsijoiden viisaudet kaikkoavat taivaanrantaan kuin ohiammuttu sorsa. Päätöksentekijöiden viisaus löytyy viinibaarin hämystä tai kyläbaarin kantavierteen tuoksusta. Siel se viisaus jalostuu, viimeistään puoluekokouksien päätöksiksi.

Mitäpä jos kunnat ja valtio palkkaisivat just ensimmäisen tai toisen asteen koulunsa päättäneitä työttömiä nuoria seminaarilähettiläiksi. Vai olisiko vaara, että he toisivat oikeaa tietoa päätöksiin? Eihän sellaista voi sietää, alkaa vielä kunta tai valtio kukoistamaan ja loppuu joiltakin patsastelu parrasvaloissa. Tässä menis rahat suoraan nuorille, eikä niin kuin nyt valtion rahoittamilla urheiluorganisaatioilla, joiden rahoituksesta on livahtanut rahaa paljon muualle. Edustaminen on ilmeisesti maksanut paljon, joten puhjenneen jalkapallon tilalle ei saada uutta. Samoja valtion ja kuntien huippuja niiden organisaatioiden hallituksissa on istuskellut.

Minkälaisia pätevyysvaatimuksia nuorilta vaadittaisiin? Ihan samat riittävät kuin nytkin, kulkeminen peruskoulun läpi, meneminen lukion ohitse ja putoaminen korkeakoulun katolta. Näillä nuorilla olisi takuulla tuoreemmat tiedot kuin pari kolme vuosikymmentä sitten lukion lopettaneella ja siihen akateemisen uran lopettaneella. Nuorten pätevyyttä lisäisi huimasti jatkuva leveä hymy, kun kuvaan sattuu lärvi osumaan. Meriittejä voisi myös hankkia kyläjuhlan missikisan kuudentena perintöprinsessana tai traktorinrenkaan vääntäjänä. Yhdistelmä on hyvä, kun voima kuulemma korvaa järjen. Jääviys pitää myös muistaa. Nuori edustaja ei saa olla nykyisen päättäjän tai hänen kaverinsa lapsi, vaikka tällainen lapsi saattaisi osata todella hyvin itsellisen päätöksenteon.

Mitäs tää kustantais yhteiskunnalle? Ei nykyiseen verrattuna paljon mitään. Nuoret lähtisivät ilolla ja muotitrendikkäästi suurella pöhinällä hommaan. Muutama vapaalippu paikkakunnan kuraiselle konserttiareenalle ja tietenkin eturiviin VIP-paikalle, että näkyvyys olisi taattu. Palkkaa pitää työstä maksaa, kun sitä nytkin maksetaan, vaikkei kukaan tiedä työnkuvaa. Nuorille riittäisi varmaan tuplasti perustuloksi määritelty ja kokeilussa oleva palkka. Siis saisi oikein kaksinkertaisen liksan kokeiluihmiseen verrattuna. Säästöjä kun tässä taloustilanteessa haetaan, niin saldo olisi huikea. Nyt on päätetty, että samasta hommasta saa vain puolet kaupunginjohtajan palkasta, siis vain 6000 euroa kuussa. Mitäpä jos kerrankin todella pyyhkäistäisiin se pöytä puhtaaksi? Aloitettaisiin uusi aika. Otetaan nuoret päättämään ja siirretään vain ja ainoastaan omaa etua tavoittelevat takariviin ja vielä mieluummin sen taakse. Sieltä ei edes riitely kuuluisi.

2 kommenttia artikkeliin “Seminaarilähettiläs”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Oletko varma, että noilla luennoilla on älypuhelimen lisäksi toinenkin älyllinen?

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen kerran ollut toisessa kokouksessa, missä kokoontui myös toinen porukka johtavia virkamiehiä kehittämässä hallintonsa strategiaa. Koko porukka oli niin ”pöllyssä” 2 vrk ettei mistään tullut yhtään mitään. Kalliita konsulentteja kyllä kävi päivittäin, joiden laskut kuitattiin. Päättivät tehdä uuden yrityksen tuonnempana. Ei nuorista ole tuohon, vaatii harjoitusta ja turnauskestävyyttä.

Jätä kommentti

css.php